Alueesta

Kalatalousalueen perustava kokous pidettiin tammikuussa 2019 ja kalatalousalueen toiminta perustuu kalastuslakiin 379/2015.

Tammisaari-Pohjan kalatalousalue on julkisoikeudellinen yhdistys, johon kuuluu saaristovedet Hangon kaupungin rajalta lännessä Inkoon kunnan rajalle idässä ja pohjoisessa Pohjanpitäjän-lahden pohjoisrannalle. Kalatalousalueeseen kuuluu myös järvialueita: Raaseporin joki, Mustionjoki Åkerforsin koskesta joen suulle, Fiskarsinjoki, osa Määrjärvestä ja Seljänalaisesta, Simijärvi, Degersjö, Kullasjö, Grabbskog Storträsk, osa Brukträsketin vesistöstä, Marsjön, Källträsk sekä Högbensjönin ja Läppträsketin länsiosat.

Kalatalousalueen tehtävänä on kehittää kalataloutta alueellaan ja edistää jäsentensä yhteistyötä järjestämään kalavarojen kestävää käyttöä ja hoitoa.

Tammisaari-Pohjan kalatalousalueen pinta-ala on noin 34 000 hehtaaria.

Kalatalousalueen jäsenet ja osallistuminen yleiskokoukseen

Kalastusalueella on noin 1 260 vesienomistajia, kun yhteisomistuksessa oleva tai yhteinen kiinteistö lasketaan yhdeksi omistusyksiköksi. Näistä noin 105 omistavat 50 hehtaaria tai enemmän.

Kalatalousalueen päätösvaltaa käyttää yleiskokous. Ylesikokous pidetään yleensä huhtikuussa. Tietyn vesialueen hehtaarimäärän omaavat osakaskunnat, riittävän suuren alueen vesialueen omistajat ja valtakunnalliset kalastusalan järjestöt voi lähettää edustajan kokoukseen. Rekisteröidyillä alueellisilla ympäristön- ja luonnonsuojeluyhdistyksillä on oikeus edustajaan, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Lisää kalatalousalueista voit lukea Kalatalouden Keskusliiton kotisivuilta.

Äänioikeus ja äänimäärä

Kalatalousalueen päätösvaltaa käyttää yleiskokous ja vesienomistajilla, kuten osakaskunnalla on oikeus lähettää edustajansa yleiskokoukseen mikäli omistaa yli 50 hehtaaria vettä. Tätä pienemmät osakaskunnat tai vesialueiden omistajat voivat yhteenliittyminä, joiden vesialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 50 hehtaaria (joessa vähintään 30 hehtaaria), lähettää yhteisen edustajan.Vesienomistajien äänimäärä kalatalousalueen kokouksessa on porrastettu niin, että alle 500 hehtaarin vesialue oikeuttaa yhteen ääneen, 500 – 1000 hehtaaria antaa kaksi ääntä ja yli 1000 hehtaaria kolme ääntä.

Kalatalousalueen toiminta

Kaltalousalueen vuosikokous vahvistaa vuosittain kalatalousalueelle toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmassa vuosille 2022-2023 luetellaan muun muassa käyttö- ja hoitosuunnitelmaan liittyviä toimia, erinäiset kalaveden hoititoimenpiteitä sekä kalastuksenvalvontaa. Yksi kalatalousalueen tärkeimmistä tehtävistä on edunvalvonta, jota tehdään lausuntojen antamisen kautta asioista, jotka koskevat kalastusta, vesiympäristöä ja vesien omistajuutta. Tärkeää on myös osallistuminen koulutustilaisuuksiin ja ELY-keskuksen eri yhteistyöryhmäkokouksiin.